Ei mitään uutta tällä rintamalla. Nyt hyppään puntarilla lähes joka aamu ja totean viisarin jämähtäneen samaan paikkaan. Tein hirmuisen sotasuunnitelman, että nyt on vielä neljä päivää seuraavaan punnitukseen ja alaspäin pitäisi päästä. Joka päivä hirveästi liikuntaa, ainakin tunnin kävelylenkki, mieluumin 1,5h... ja pelkästään pusseilla, sillä voisi irrota se kilo. Joopa joo... ei minun viikonlopun aikatauluilla tuohon kyllä pystytä. Jotain täytyy yrittää joka tapauksessa.

Pakko tunnustaa :( Tein eilen omppupiirakkaa, kun mieheni täytti pyöreitä vuosia. Ja söin palasen! Ihan oma vikahan se on, ettei paino vähene, kun sopivassa välissä nappaa jonkin herkun. Loput kyllä piiloutuivat pakkaseen vierasvaraksi. En tiedä mitenkähän viikonloppuna käy. Suunnittelimme menoa pitkästä aikaa elokuviin ja ravintolaan juhlimaan synttäreitä. Kovasti jo suunnittelen mitä tilaan. Nyt olisi tarkoitus ihan pitkän kaavan mukaan illastaa, mutta jälkkäriin ei ole lupaa. Sen söin jo eilen ;)

Se irtokarkkipussin, minkä itselleni lupasin, on ruvennut kummittelemaan oudosti. Kohta on kuukausi kulunut ilman karkin karkkia ja nyt, kun sen menin itselleni lupaamaan, niin himosta ei meinaa loppu tulla. Masokismia se on tämäkin ;) Ei se karkki jatkuvasti pyöri mielessä, eikä ole kaupassa tarvetta ostaa karkkia tms. mut jotenkin tavoitteen kaukaisuun laittaa ahdistamaan. 5 kg on toisaalta pieni määrä, mutta tällä menolla siihen menee tolkuttoman kauan! Siltikään emme ota paineita siitä :)